Ketodieetti – sopiiko se kaikille?

Yksi tämän hetken kuumimmista dieeteistä on ketodieetti eli ketogeeninen dieetti, mutta sopiiko se kaikille?

Mistä ketogeenisessä dieetissä on kyse?

Siinä syödään runsaasti rasvaa ja niin vähän hiilihydraatteja, että keho muuttuu niin sanottuun ketogeeniseen tilaan ja alkaa muodostaa maksassa ja hiukan myös munuaisissa ketoneja, joita keho pystyy käyttämään kudoksissa energialähteenään glukoosin sijaan. Silloin kun ketoosi toimii hyvin, ruokavaliossa on sopivasti happoa tuottavia aineita ja riittävästi emäksisiä niitä tasapainottamaan. Yleensä tarvitaan vihreitä kasviravinteita, varsinkin vihanneksia ja muita kasviksia. Elektrolyyttejä kuten magnesiumia, kalsiumia, kaliumia ja natriumia kuluu paljon ja niitä on syytä lisätä tietoisesti ruokavalioon. Ketodieetti sisältää hyviä rasvoja sekä laadukkaita proteiinilähteitä. Yleisesti rasvan ja rasvattomien aineiden suhde on 4:1. Uusimpana trendinä on ns. karnivori-dieetti, jossa proteiinien määrä on iso ja lähteenä pääosin liha. Varsinainen ketodieetti ei ole mikään uusi asia vaan sitä on käytetty maailmalla jo 1940-luvulla varsinkin epilepsian hoidossa

Ketoosin hyödyt

Ketoosi voi optimoida energiatuotannon mitokondrioiden toiminnan. Se vähentää hiljaista tulehdusta ja tasapainottaa verensokerin heilahteluja. Sen on todettu tutkimuksissa nopeuttavan erilaisista kirurgisista toimenpiteistä kuntoutumisessa. Kun keho on ketoosissa, se tuottaa ketoaineina mm. asetoasetaattia ja betahydroksybutyraattia. Näitä ketoaineita voidaan käyttää mitokondrioissa energiantuotantoon. Jos saatavilla on vielä riittävästi hyviä elektrolyyttejä eli ns. ketonisuoloja, ne auttavat energiantuotannon lisäksi vähentämään kudosvaurioita sekä pienentämään matala-asteista tulehdusta. Nopeimmillaan ketogeeninen tila saavutetaan 3-5 päivän vesipaastolla tai vähentämällä hiilihydraatteja alle 12 grammaan päivässä ja proteiinit 0,8-1,2 grammaan painokiloa kohden. Tässä voi auttaa myös esim. keskipitkien rasvahappojen (C8-C10) kuten MCT-öljyn tai kapryylihapon nauttiminen. Kun ketoosi on saavutettu, voi hiilihydraattimäärä olla noin 50 g/pv jopa 60-80 g/pv. Yleinen ohje on energiasta noin 10 % kasviksista, 20 % proteiineista ja noin 70 % rasvoista. Joillakin ketoosiin pääsyyn menee kuitenkin viikkoja tai jopa pidempään.

Ketoosin haasteet

Kaikille ketoosiin siirtyminen ei kuitenkaan käy helposti eikä kivuttomasti, sillä hiilihydraattien nopea vähentäminen voi saada aikaan epämieluisia oireita esim. ketoflunssan, jossa esiintyy päänsärkyä, pahoinvointia ja huimausta. Tämä saattaa olla myös merkkinä kehon rasvakudoksista vapautuvista sinne ”varastoituneista” toksiineista. Ketoosi saa aikaan kehossa alkuun stressitilaa vastaavan tilan, johon keho reagoi tuottamalla myös haitallisia reaktioita, kunnes korjaavat järjestelmät aktivoituvat. Alkuun voi myös laboratorioarvoissa näkyä huononemista, kunnes kehon tasapainotus alkaa toimia ja keho tuottaa parantavia entsyymejä sekä muita korjausmekanismeja. Monet henkilöt kokevat tämän siirtymävaiheen liian haastavaksi ja palaavat vanhaan tuttuun ruokavalioon.

Jos kehossa on paljon toksiineja, tai keho on muuten epätasapainossa, saattaa olla parempi ensin olla ns. eliminaatiodieetillä, jossa vähennetään yleisiä yliherkkyyttä aiheuttavia aineita, jotta myös suolen pinta rauhoittuu. On hyvä välttää tai jättää kokonaan pois sokeri, maitotuotteet, vehnä/gluteeniviljat, alkoholi ja jopa kahvi, soija, maissi, histamiinia vapauttavat aineet sekä pähkinät ja koisokasvit. Niitä voi sitten ottaa takasin vähitellen ruokavalioon kehoa kuunnellen. Tärkeää on myös maksan ja koko detoksifikaation toimiminen, jotta varsinkin rasvakudoksista ja mahdollisesti muualta kudoksista vapautuvat haitalliset aineet saadaan eliminoitua kehosta turvallisesti. Muutenkin tärkeät kuidut ovat tässäkin ruokavaliossa erittäin merkittävässä roolissa, jotta suoliston mikrobisto pääsee tekemään tärkeää tehtäväänsä. Jo aiemmin mainittujen elektrolyyttisuolojen lisäksi voi olla hyväksi huolehtia siitä, että suoliston bakteerit ovat tasapainossa. Varsinkin bifidobakteerit ovat tärkeitä. Ainahan voit kokeilla ketodieettiä 2-3 viikkoa ja katsoa miten kehosi reagoi.

Ketodieetti ei kuitenkaan sovi kaikille

Kenties ketodieetti ei ole paras vaihtoehto, jos on ongelmia munuaisissa tai maksassa. Sen ei ole todettu olevan oikea myöskään hiivatulehduksissa. Samoin, jos henkilöllä on ns. Alzheimerin-tautigeeninäkin tunnettu ApoE4 geenivariaatio, ketodieetti ei välttämättä sovi, koska rasva-aineenvaihdunta toimii hiukan eri tavoin kuin muissa geenivariaatioissa.

Mielenkiintoista nähdä onko ketodieetti tullut jäädäkseen vai onko se vain pienen siihen perehtyneen ryhmän jonkin aikaa kestävä kokeilu. Ihmisiä ja elämäntilanteita on niin monenlaisia, että se mikä sopii erinomaisesti yhdelle voi ollakin liian haastava tai jopa haitallinen toiselle siinä elämäntilanteessa.

 

Maili Lepola, IFMCP, CGP, CFSPP